Muutama huomio ennen varsinaista reseptiä, ettei kukaan lannistu pelkästään muutaman mahdollisen pikku vastoinkäymisen takia:
* hunajapomelo on sitruskasvi, ei siis hunajameloni kuten voitonriemuisena miehelle julistin. Muistuttaa greippiä, mutta on legendan mukaan makeampi. En ota kantaa, koska -yllätys- en muista koskaan maistaneeni greippiä, niin vertailukohtaa ei ole. Eikä hunajapomeloakaan eipä silti, koska sitä ei luonnollisestikaan löydy yhdestäkään kaupasta, ainakaan näin huhtikuussa. Tuskin muutoinkaan (siis ihan nevahööd hedelmä). Sen sijaan pienimmästä lähikaupasta löytyi sweetie, joka on pomelon ja greipin risteytys. Käy ihan jeppis tähän reseptiin.
* kevätsipulia ei niin ikään tunneta suomalaisessa kaupankäynnissä rahaan vaihdettavana hyödykkeenä. Prismassa oli sentään hyllyn reunassa planketti, jossa seisoi ”kevätsipuli”, mutta ko. hyllyssä oli jotain selleriä tms. Ihan kiva, mun aasialainen keittiö kaatuu just tähän, kun siellähän koko ruokakulttuuri nivoutuu kevätsipulin ympärille. Siis EI KELLÄÄN oo niin vaikeeta kun mulla! Kiljukeittiön first world problems osa 1. Luin myöhemmin, että sen voisi korvata ruohosipulilla, mutta motivaatio oli loppunut jo aikaa sitten ja onneksi lähikaupasta ei sitä olisi löytynytkään. Joten suora skippi kevätsipuliosiolle ilman korvikkeita.
* Punakaalia kyllä löytyy joka niemen nokasta, mutta pakkauskoossa suurtalouskokki. Tarvitsin 200 g punakaalia ja pienin mitä löysin oli 3 kg. Koska villeimmissäkään päiväuni(ruoka)fantasioissani ei löydy käyttöä ylimääräiselle 2,8kg punakaalia, valitsin valmissalaattisekoituksista sellaisen, missä oli kolmea eri kaalia suikaleina ja yksi niistä oli punakaali. Close enough! Pakkauskokokin sopiva 180g.
* Tuore minttu ja korianteri. Älä skippaa näitä! Itse tavallaan skippaan suoraan resepteistä kaikki tuoreet yrtit tai parhaimmillaankin valitsen vain yhden kaikista reseptissä ilmoitetuista yrteistä. Tässä salaatissa nämä todella toimivat, joten älä tee sitä virhettä, että jättäisit nämä pois. Siitäkin huolimatta etten vieläkään tajua miten hitossa niitä oikeaoppisesti käytetään. Olen yrittänyt saksia niitä pienemmiksi ja repiä käsin, mutta selittäkää nyt jumalauta joku miten ne kaikki ”oksa”-osat saa kivasti pois ja muuten koko yrttirevohkan sinne ruokaan.
½ pkt riisinuudelia
2 limen mehu
2 rkl soijakastiketta
1 tl sokeria
2-4 valkosipulin kynttä
n. 4cm inkivääriä
4 kevätsipulin vartta
200g punakaalia
1 hunajapomelo
1 porkkana
½ kurkku
1 ruukku minttua
1 ruukku korianteria
300g maustamatonta kanasuikaletta
1. Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan, siivilöi ja huuhtele kylmällä vedellä
2. Purista limet kulhoon, lisää soijakastike ja sokeri
3. Kuori ja hienonna valkosipulit ja inkivääri, suikaloi punakaali, hienonna kevätsipulin varret ja yrtit. Kuori pomelo ja leikkaa suupaloiksi. Kuori porkkana. Vuole porkkana ja kurkku pitkiksi suikaleiksi kuorimaveitsellä.
4. Paista kanasuikaleet kypsiksi pannulla tilkassa ruokaöljyä. Lisää valkosipulit ja inkivääri, paista vielä minuutti tai kaksi. Kippaa kanat kulhoon lime-soijaseokseen ja lisää muut salaattiainekset, sekoita.
Tämä oli jopa niin herkullista jo lähtökohdiltaan, että nassuttelin maistiaiset jo ennen varsinaista salaattipäivää 🙂 Ihan hullu viikko takana, kaikki lähtökohtaisesti epäilyttävä alkaakin houkuttamaan. JA reseptistä poiketen laitoin kaksi porkkanaa, joten kyllä minusta vielä hyvä ituhippi saadaan 😀
ps. Salaatti kannattaa valmistaa oikeasti vasta silloin kun sen aikoo syödä, ei edellisenä päivänä. Limen ja sweetien kirpeys noin miljoonakertaistuu yön aikana, en suosittele kokeilemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti