Lohisalaatti

Viime viikkoina salaattipäivistä on luistettu, mutta nyt palattiin ruotuun. Rupesin etsimään reseptiä, jossa olisi sekä jääsalaattia että paprikaa, koska kumpiakin kotoa löytyi. Löysin (koska muistin täsmägooglettaa) viimeinkin pitkään himottelemani lohisalaatin ohjeen Kotikokin sivuilta. 

Pussi jääsalaattia                            

vajaa rasia kirsikkatomaatteja

puolikas kurkku

punasipuli

paprika

4 keitettyä kananmunaa

300g savulohta

Kermaviilikastike:

1 prk kermaviiliä

ripaus sitruunapippuria

ripaus suolaa

½ tl kuivattua tilliä

n. puolikkaan sitruunan mehu (n. 0,25dl)

Sekoita kastikeainekset ja anna maustua jääkaapissa tunti tai pari.

Oih, tämä oli herkkua! Tätä teen vielä toistekin :) 

Nyhtökaurapullat feat. lohkoperunat ja uunivihannekset

Tällä erää testiin päätyi nyhtökaurapyörykät, joiden kylkeen laitoin lohkoperunoita ja uunivihanneksia. Lohkoperunat takasivat, että ainakin jotain syötävää annoksesta löytyy, mikäli menee ihan kaoottiseksi kesken kaiken.

Pussi nyhtökaurapullia 

perunoita
paprika
tomaatteja
valkosipulia
sipuli
öljyä
perunakuorrutetta (tulinen paprika)
suolaa
mustapippurirouhetta
timjamia

1. Pese perunat ja lohko sopiviksi suupaloiksi. Voitele ruokaöljyllä ja ripottele perunakuorrutetta päälle. Laita 225 asteiseen uuniin 10 minuutiksi.
2. Kuori sipuli ja valkosipuli. Hienonna valkosipuli ja pilko loput kasvikset suupaloiksi. Laita kulhoon, lisää sekaan 2 rkl öljyä, hieman suolaa ja mustapippuria sekä 1-2rkl timjamia. Sekoita hyvin.
3. Kun perunat ovat olleet 10 minuuttia uunissa, lisää pellille kasvikset ja pyörykät. Paista toiset 10 minuuttia.

Ruoka oli ihan jeppistä, vaikkakin kasvispullat aika mauttomia. Tilanteen pelasti kuitenkin chilimajoneesi. Laitoin kasviksien sekaan neljä valkosipulinkynttä, jotka antoivatkin mukavasti ryhtiä annokseen. Toimii 👌

Falafelit riisillä ja itsetehdyllä kebabkastikkeella

Saimme Samirin falafel kasvispyöryköitä. Mies on syönyt aiemmin falafeliä ja pitää siitä, itsellä ei taaskaan minkään valtakunnan kokemusta. Aloitin rohkeasti googlaamalla minkä kanssa falafeliä yleensä tarjotaan sekä kebab-pizzerioissa, että kotikokkioloissa. Katsoin turvallisimmaksi vaihtoehdoksi riisin ja kebab-kastikkeen. Vähän oli taas laiskuutta ilmassa, kun etsin lähikaupasta valmista kebab-kastiketta, jota ei tietenkään löytynyt. Pakkohan se oli sitten itse valmistaa, mutta onneksi Snelmannin sivuilta löytyi ihan asiallisen kuuloinen ohje.

Ajattelin olevani taas joku mastermind ja uppopaistaa falafelit, mutta en tiedä mistä lähti idea leivittää ne perunajauhoilla(?). En tietty tiedä olisiko mikä tahansa muu parantanut lopputulosta, mutta älkää nyt jumalauta niitä perunajauhoja ainakaan käyttäkä.

Pussi falafel kasvispyöryköitä
kananmunaa
jauhoja leivitykseen (vaikka korppujauhoja tms.)
Öljyä uppopaistamiseen

Riisiä                                                       

Kebabkastike:
Sipuli
Paprika
pieni prk tomaattipyrettä
2-5 valkosipulin kynttä
4 rkl siirappia
2 rkl sinappia
(2 rkl balsamicoa)
2 tl basilikaa
2 tl oreganoa
2 tl mustapippurirouhetta
1 tl chiliä
2 dl öljyä

Pilko sipulit ja paprika. Lisää mausteet. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää öljy pikkuhiljaa valuttaen. Anna maustua hetki. 

No, kyllähän näitä nyt söi mutta ei ollut kyllä mitenkään erikoinen kokemus. Vähän kyllä heräsi kiinnostus joskus oikein tilata falafeliä, koska kokemusasiantuntijamieheni mukaan ne ovat hyviä. Olisi sitten jotain vertailupohjaa itselläkin :)

Thaimaalainen vihreä kasviscurry suomitwistillä

Olen jo pitkään pyöritellyt ajatusta tofusta ja vihreästä currysta. Löysin vihdoin aivan mahtavan reseptin, jota pienesti muokkaamalla saisin mahdollisesti jotain hyvää. Ida's cozy corner -blogi tarjoilee näköjään muitakin reseptejä, joita voisin ehkä kokeilla :)

Ensimmäisenä muokkasin alkuperäisestä reseptistä pois kookosmaidon, koska se jos mikä on kauhistus. Korvasin sen suoraan ruokakermalla. Myöskään vihreää currytahnaa en tehnyt itse, koska sitä valmiina Spice Upiltakin saa. Alkuperäiseen reseptiin oli kivasti laitettu myös eri kasvisvaihtoehtoja, joten parsakaalit vaihtuivat lennossa herkkusieniin. Pinaatti otti vain yksinkertaisesti skipin, koska unohdin sitä ostaa.

1 pkt maustamatonta tofua
2 rkl soijakastiketta
2 tl hunajaa
1 tl srirachaa

1. Paloittele tofu ja laita hetkeksi talouspaperien väliin painon alle kuivumaan
2. Sekoita marinadiainekset (lueteltu yllä) pakastepussiin ja lisää tofupalat, sekoita kunnolla ja anna marinoitua

4 dl ruokakermaa                                          
1 dl vettä
kasvisliemikuutio
2 kuivattua kaffirlimetin lehteä
kesäkurpitsaa
punainen paprika
herkkusieniä
limen mehua
2-3 rkl vihreää currytahnaa
riisiä

3. Pilko paprika, herkkusienet ja kesäkurpitsat reiluiksi lohkoiksi
4. Paista marinoidut tofut tilkassa öljyä kauniin ruskeiksi ja laita lautaselle syrjään
5. Lisää pannulle tilkka öljyä ja paista paprikoita ja kesäkurpitsaa muutamia minuutteja.
6. Lisää pannulle herkkusienet ja vihreä currytahna, pistin itse ihan kukkupäiset ruokalusikalliset. Paista muutama minuutti.
7. Lisää kerma, vesi, kasvisliemikuutio ja kaffirlimetin lehdet. Keitä 10 minuuttia.
8. Poista kaffirlimetinlehdet, lisää turaus limen mehua, maista ja lisää tarvittaessa suolaa. Heitä tofut sekaan.
Tarjoa riisin kanssa. 

Mies maistoi lusikallisen tuoreeltaan ja tofu sai hyvää palautetta. Kaksi päivää myöhemmin kun ruokaa syötiin, oli tofut hänenkin mielestä hieman litjahtaneet. Silti hän veteli hyvällä ruokahalulla annoksen, samalla kun itse keräsin tofun palat annoksesta pois. Ois varmaan pitänyt säästää tofut eri keppoon ja sekoittaa mukaan vasta tarjoiluvaiheessa. Hirveessä nälässä söin loppuannoksen, mutta en ottaisi toista kierrosta. Jotenkin taas tympii.

Muu Burger

Bongasin kaupasta Muu burgerpihvejä ja pakkohan se oli kokeilla! Paketti lupaa pihvien olevan "kuin lihaa", lupaus joka on vesittynyt aika monen muun tuotteen kohdalla. Tämä on selkeästi haaste!

Pihvithän näyttävät hyvältä ja tuoksu on neutraali. Kylmälle pannulle tilkka öljyä ja pihvit perään, ohjeen mukaan paistetaan 5 minuuttia per puoli. En lisännyt mitään mausteita, kun en tiennyt mitä odottaa.

Koostin hampurilaissämpylöiden väliin ketsuppia, aiolia, paistetun kananmunan, suolakurkkuja, cheddar-juustoa ja itse pihvin.

Maistoin palasen pelkkää pihviä, eikä se maistunut oikein millekään. Ei hyvälle, eikä pahalle. Tykkäsin rakenteesta, joka on hyvin lihan kaltainen. Itse hampurilaisen ja muiden täytteiden kanssa ateria oli hyvinkin jeppis, tätä voisi tehdä toistekin.

Mieheni taas ei pitänyt pihvistä, hänen mielestään esim. tofu on huomattavasti parempaa. Muu-kokemus jätti hänet kylmäksi. 

Juusto-viinirypälesalaatti

Meille ilmestyi paketti tummia viinirypäleitä, jonka ympärille aloin kasaamaan tämän viikon salaattia. Mikä sopisi viinirypäleiden kanssa? JUUSTO! Mikä tahansa ja kaikki juustot. Täydellinen lopetus työviikolle!

pussi jääsalaattia
tummia viinirypäleitä
1 omena
Edamia kuutioituna
Feta-salaattia

Revi salaatti, kuori omena ja paloittele. Kuutioi reilusti edamia ja valuta fetajuustot. Huuhtele viinirypäleet. Sekoita kaikki keskenään ja nauti. 

Erittäin hyvä ja kevyt lounas, niin töiden jälkeen mahtuu sopivasti bisseä pikku massuun. Tätä voisi syödä kyllä joka salaattipäivänä, kylkeen vaan itse tehtyä sämpylää tai rapeakuorista patonkia.

Kuinka kesyttää kasvisruoka-uhmaikäinen aikuinen

Siis jumalauta mun mies on NERO! Niinkuin tuolla aiemmassa pohdinnassa kasvisruokapäivän mielekkyydestä kerroin, ehdotti mieheni jauhelihan puolittaista korvaamista soijarouheella. Ja nyt minä sen tein! 

Laitoin kattilaan 4dl vettä, lihaliemikuution ja 2dl tummaa soijarouhetta. Kiehautin hetken ja annoin veden imeytyä. Jaoin jauhelihapaketin (400g) puoliksi. Nyt minulla oli tavallaan puolet enemmän jauhelihaa, joten tästähän taipuu kaksikin eri ruokaa. 

Flunssan uuvuttamana menin sieltä mistä aita on matalin ja valitsin italianpadan ja lasagnen, molemmat mallia lisää vain jauheliha. Molemmissa tapauksissa ruskistin ensin jauhelihan ja sipulin pannulla ja lopuksi lisäsin puolet lihaliemessä liotetusta soijarouheesta. Siitä oli hyvä jatkaa valmispakkauksien ohjeen mukaan. Äärettömän nopeaa, helppoa ja halpaa. Eikä mitään ylimääräistä kikkailua.

Kummastakaan ruuasta ei huomannut, että siellähän oli puolet soijaa. Tumma soijarouhe käy erittäin hyvin jauhelihan kanssa, kun sitä ei oikeasti erota lihan joukosta. Ja nyt hyvät tytöt ja pojat, mikä parasta: maussa ei ole mitään eroa täysilihaiseen versioon katsoen! Näitä ruokia syötiin monta päivää, myös viikonloppuna joka normaalisti on julistettu ehdottomasti ulos kasvisruokapäivistä. Suosittelen lämpimästi.

Niin änkyrä kun olenkin, niin jopa minä diggailin ja mietin jo, että jatkossakin tulen korvaamaan puolet jauhelihasta soijarouheella. 

Soijarouhe-paprika-herkkusienikastike

Yritin taas ymmärtää soijarouheen syvintä olemusta ja haeskelin eri reseptejä. Vegaaniliiton sivuilta löytyi ihan hyvän kuuloinen ohje, jota ilahtuneena lähdin testaamaan. Tällä erää kastiketta ryhdittäisi paprika ja herkkusienet, mutta mikä parasta: soijarouhe marinoidaan soijakastikkeella! Kuulostaa lähtökohtaisesti erittäin hyvältä!

1,5dl soijarouhetta
2 dl vettä                                                  

1 prk tomaattisosetta 
1 sipuli
2-5 valkosipulin kynttä
prk herkkusieniä
paprika
soijakastiketta
basilikaa
paprikajauhetta

1. Liuota soijarouhetta vedessä hetki
2. Kuori ja pilko sipuli ja valkosipulit. Kuullota kattilassa.
3. Kaada soijarouheesta vesi pois ja lisää tilalle soijakastiketta. Kippaa kattilaan sipulien kanssa. 
4. Lisää pannulle pilkottu paprika ja valutetut herkkusienet, paista hetki.
5. Lisää vesi, tomaattimurska ja mausteet. Anna kiehua vielä hetken.

Kai se vika on vain minun korvieni välissä, mutta tämä oli ihan hirveää moskaa. Vetistä ja mautonta. Taistelin muutaman haarukallisen ääntä kohti ja kippasin loput roskiin. Kai sitä leivälläkin elää. Miten tämä voi olla niin helvetin hankalaa ja ennenkaikkea miten jotkut voivat syödä näitä sotkuja päivästä toiseen hyvällä ruokahalulla? Turhauttavaa.

Kinkku-pastasalaatti

Tämä viikko on ollut jaksamisen kannalta taas melko vaikea, joten kasvisruokapäivä lusittiin pakastepinaattikeiton voimin pois alta. Salaattipäivä napsahti perjantaille, jolloin jo kaipasi jotain lohturuokaa. Mielessä siinsi muistot aiemmin tekemästäni kinkkusalaatista, joten mikä onni ja ilo kun löysin samantyyppisen reseptin HK:n sivuilta. Modasin hieman alkuperäistä ohjetta lähikaupan valikoimaan sopivaksi.

Maalaispalvikinkkua
pkt pekonisuikaleita
pastaa
punasipuli kuutioina
puolitettuja kirsikkatomaatteja
paprika
1 dl maustekurkkukuutioita

Kastike:
200g kermaviiliä
n. ½dl aiolia
½ maustekurkkujen lientä
2 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl sinappia
1 tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
½ tl mustapippurirouhetta

Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. keitä pasta lähes kypsäksi, vähennä keittoajasta 1 minuutti. Ruskista pekonisuikaleet pannulla ja anna jäähtyä talouspaperin päällä. Kuutioi kinkku, suikaloi paprika ja puolita kirsikkatomaatit. Sekoita kaikki ainekset kastikkeen joukkoon ja anna maustua jääkaapissa ainakin pari tuntia.

Tämä oli oikein hyvä lohturuoka-salaattipäivä.

Thaimaalaistyylinen kanasalaatti

Viime viikolla teki mieli jotain itämaistyyppistä salaattiratkaisua ja löysinkin hyvän reseptin, jota jouduin hieman modaamaan Salen valikoimaan taipuvaksi. Samalla otin skipin maapähkinäkastikkeelle, koska kerran tehdessäni jotain thaimaalaista maapähkinäkanaa koin samantyyppisen järkytyksen kuin kookosmaidon kanssa. Ruuan ei nyt vain kuulu olla niin makeaa.

                                                                kanasuikaleita                                         

jäävuorisalaattia
keskikokoinen kurkku
2-3 porkkanaa
punasipulia
paprika
nippu korianteria
1 dl suolattuja ja paahdettuja maapähkinöitä

Salaattikastike:
½ dl riisiviinietikkaa
½ dl sweet chili -kastiketta
½ tl sokeria
suolaa ja mustapippuria

Leikkaa kaali suikaleiksi ja paprika suupaloiksi. Leikkaa kurkku kahtia ja koverra pehmeä sisus pois, suikaloi tikuiksi. Kuori porkkanat ja suikaloi nekin tikuiksi. Silppua sipuli. Revi korianterin lehdet. Sekoita kaikki ainekset keskenään, myös maapähkinät. 
Sekoita kastikeainekset (tein itse tuplamäärän) ja kaada salaatin sekaan.
Kypsennä kanasuikaleet ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Kaada kypsät kanapalat salaatin päälle.

Olin taas kaukaa viisas ja tein kastikkeen eri kippoon, koska salaatti oli seuraavan päivän eväs. Sekoitin kastikkeen salaatin sekaan vasta kun aloimme syömään. Salaatti oli ihan hyvää, kastike vaan oli melkoisen kirpakka. Ehkä se maapähkinäkastike olisi taittanut kirpeyttä, mutta itse lusin mieluummin salaattini ilman.

Kasvistortillalasagne

Jälleen kerran sunnuntaihulluudessani mietin, mitä kaikkia ruokia sitä voisi ensi viikoksi tehdä. Tortillathan ovat aina hyviä, joten ei haittaa jos sunnuntaina syö jauhelihatortillaa ja maanantaina kasvistortillaa. Siitä se ajatus lähti lentoon ja lopputulema oli kasvistortillalasagne.

kidneypapuja                                               

paprika
tomaatteja
sipulia
valkosipulia
salsakastiketta
ananaspaloja
tacomaustetta
salaattijuustokuutioita
guacamolea
tortillalevyjä
juustoraastetta

Paista hetken aikaa pannulla tilkassa öljyä pavut, paprikat, tomaatit, sipuli ja valkosipuli. Lisää tacomauste, ananas ja salsakastike. Anna kiehua hetken.
Voitele uunivuoka. Laita pohjimmaiseksi papukastiketta, guacamolea ja salaattijuustokuutioita. Levitä päälle tortillalevyjä ja uusi kerros papukastiketta jne. Laita päällimmäiseksi kastiketta ja juustoraastetta.
Paista 200 asteessa noin. 15-20 minuuttia, kunnes juustoraaste on sulanut.

Tämä kyllä toimii! Ehkä mun pitäis tehdä joka ikinen kasvispäivä vaan tortillojen eri variaatioita 👍

Pekoni-kananmunasalaatti

Minä: "Huomenna olis salaattipäivä, onko ideoita tai toivomuksia raaka-aineiden suhteen?"
Mies: *pitkää mietintää* "Nyt ei tuu muuta mieleen ku pekoni"
Minä: "Rakastan siua" *googletusta* "Miten ois pekoni-kananmunasalaatti?"
Mies: "Kuulostaa just hyvältä"

Tätä on onni <3

pkt pekonisuikaleita                                        
4-5 kananmunaa 
jääsalaattia
kirsikkatomaatteja
suolakurkkua

1. Paista pekoni ja keitä kananmunat. Jäähdytä.
2. Revi salaatti kulhoon ja heitä sekaan muut ainekset.
Tarjoa rapean patongin tai muun vaalean leivän kera.

Yksinkertaisesti hyvää. Nam.

Kasvissosekeitto

Hieman v*ttuuntuneena toissaviikon kasvissosekeittopettymyksestä tein ihan itse sitä saakelin keittoa. Reseptejä hakiessa törmäsin jatkuvasti asiaan, jota en edes ole ajatellut: ne perunat ja kasvikset voivat olla pakasteita! Jonkun jumalan on pakko olla olemassa, koska tästä ei ruuanlaitto enää voi helpottua.

500g Apetit Peruna-juuressekoitus 

1 l kasvislientä
200g valkosipulituorejuustoa
suolaa

Kiehauta litra kasvislientä kattilassa ja lisää jäinen peruna-juuressekoitus. Keitä kannen alla 15-20 minuuttia. Lisää tuorejuusto ja anna sulaa kunnolla. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa.

Tarjoa lisäksi patonkia.

Hei mutta tämähän oli hyvää!!! Jopa niin hyvää, että mies tarjoutui syömään jäljelle jääneen sopan huomenna, vaikka vaihtoehtona olisi myös lohisoppaa. Tätä tehdään toistekin.

Kana-aurajuustosalaatti ja Tom Yam Nam Nam -risotto

Tällä viikolla lähdettiin tiukasti heti maanantaina salaattipäivän kimppuun. Todella "yllättävänä" raaka-ainevalintana taas kana, mutta mitä siihen kylkeen. Jääkaapista löytyi sekä aurajuustoa, että salaattijuustoa ja siitähän se ajatus taas lähti. Voiko olla parempaa kuin kana-aurajuustosalaatti? Koska anopin kasvimaalta oli edelleen kesäkurpitsaa myös jemmassa, korvasin kurkun sillä. 

400g kanakuutioita, -suikaleita tms.
paketti aurajuustoa
pussi jääsalaattia
kesäkurpitsaa (tai kurkkua)
tölkki ananaspaloja
farfallepastaa
(oliivi)öljyä
oreganoa
mustapippuria

1. Keitä pasta, kaada vesi pois, huuhtele kylmällä vedellä, laita loraus öljyä ja oman maun mukaan oreganoa.
2. Paista kana ja mausta tarvittaessa
3. Revi salaatti, kuutioi kesäkurpitsa (tai kurkku), murenna aurajuusto, valuta ananakset
4. Sekoita kaikki ainekset yhteen ja heitä perään ripaus mustapippurirouhetta.


Aivan törkeän hyvää, suosittelen mihin tilaisuuteen vain, niin arkeen kuin juhlaan.

Kasvisruokapäivänä tein Tom Yam Nam Nam -risottoa, koska siitä keittoversiosta tykkäsin oikeasti. Keitto muuntui kätevästi risotoksi, kun laiskuuttani heitin loppuvaiheessa riisit keiton sekaan. Kun riisit olivat kypsiä, oli keitosta muotoutunut risotto ja sehän kyllä passasi. Korvasin alkuperäisestä reseptistä tuoreen chilin lorauksella srirachaa ja se kyllä toimi oikein hyvin. Risotosta riitti kahdelle päivälle ihan mainiosti, joten taas astetta keveämmällä omallatunnolla :)

Valmisruokia ja tiukkaa pohdintaa vegepäivän mielekkyydestä

Viime viikko oli kiireinen ja päädyimme sekä salaatti- että vegepäivänä valmisruokiin.

Vegepäivänä ostettiin kasvissosekeittopussi, joka piti vain lämmittää mikrossa. En tiedä, oliko pistävän ja karvaan maun syynä palsternakka, lipstikka vai mikä pirun keksintö mutta syömättä jäi. Minulla oli kuitenkin ihan positiivinen odottava ote keiton suhteen, mutta en ymmärrä mitä siihen oli laitettu, mutta "se jokin" pilasi koko keiton. Ystäväni neuvo oli tehdä seuraavan kerran sosekeitto itse runsaalla Koskenlaskija-twistillä, joten ehkä vielä joskus otan revanssin, mutta valmissosekeittoon en enää koske.

Salaattipäivänä oli vanha kunnon taco-kanasalaattim, joka on ihan jeppis. Ei aiheuta mitään huumaavaa onnentunnetta, mutta ei myöskään kauhua.

Viime viikolla on pohdittu ankarasti kasvissruokapäivän mielekkyyttä. Erityisesti (tai vain) minulle tämä on yhtä taistelua ja pääsääntöisesti hirvittäviä pettymyksiä. Keskusteluissa on todettu, että lihaa on oltava, mutta maailman tila ei kestä kokopäiväistä lihalla mässäilyä. Tämä yhtälö pitäisi ratkaista jotenkin järkevästi. Onko kalan lisääminen ruokavalioon pienempi paha, kuin punainen liha tai se kirottu vegepäivä? Toisaalta vegepäivä on vain kerran viikossa, joten miten siitä saisi mielekkäämmän? Paremmalla puoliskollani oli korvia hellivä ajatus siitä, että korvattaisiin puolet esim. jauhelihasta soijarouheella. Eli jos tekisi vaikka jauhelihakastiketta, käyttäisi 200g jauhelihaa ja vastaava määrä soijarouhetta. Tätä tullaan taatusti kokeilemaan, mutta toimisiko idea myös kanan suhteen esim. soijasuikaleilla? Jos lihan kulutusta saisi lähes jokapäiväisessä aterioissa pienennettyä, olisi se varmasti maapallon kannalta parempi kuin yksi pakkovegepäivä viikossa.

Lihasalaatti

Vönerin jälkeen oli havaittavissa syvää epätoivoa ja löinkin googleen lyhyesti ja ytimekkäästi "lihasalaatti". Ja jumalauta, sieltä tuli oikeesti vastauksia! Mixailin näkemääni ja tälläinen siitä tuli:

Naudan sisäfilesuikaleita
merisuolaa ja mustapippurirouhetta
pieni kurkku
½ rasiaa kirsikkatomaatteja
punasipuli
tuoretta korianteria
avocadoa
sitruunamehua

1. Paista suikaleet tilkassa voita ja mausta paistamisen jälkeen merisuolalla sekä mustapippurirouheella
2. Kuori avocado ja poista kivi, leikkaa sopiviksi suupaloiksi. Leikkaa tomaatit kahtia/neljään osaan ja kuutioi kurkku. Leikkaa punasipulista ohuita siivuja. Revi korianterin lehtiä sopiva määrä. Sekoita kaikki kasvikset keppaan ja lisää sekaan hieman sitruunamehua.
5. Aseta lämpimät lihasuikaleet salaatin päälle ja nauti.

Valkosipulisalaatinkastike ja yrttivoipatonki sopivat tähän kuin nenä päähän.

Vöner-"kebabia" riisillä

Saimme lahjaksi paketin Vöneriä (meitä selkeästi vihataan paljon), joka on kasvisversio döneristä, eli kebabista. Maistuu kuulema "aivan samalta kuin liha", mitä uskallan kovin epäillä. Tuijottelin viikon verran vihamielistä ja ehkä hieman murisevaa Vöner -pakettia jääkaapissa, kunnes uskaltauduin testaamaan mitä siitä tulee.

Lähdin ensimmäisenä etsimään, miten Vöner pitäisi maustaa ja löysin hyvän kuuloiseen ohjeen Festivus! -blogista. Hyvän kuuloisen erityisesti siksi, että pakettiin kuuluu kahta erilaista kastiketta, joiden toivon peittävän muut maut alleen.

1 pkt Vöneriä                                             

Tomaattikastike:
1 tlk paseerattua tomaattia
1 rkl Harissa-tahnaa
ripaus suolaa

Jugurttikastike:
2 dl kreikkalaista jugurttia
7 valkosipulin kynttä
0,5rkl minttua

1. Laita tomaattikastikkeen ainekset kattilaan ja keittele hetki miedolla lämmöllä
2. Sekoita jugurttikastikkeen ainekset. Itse pistin reilusti valkosipulia, mutta kukin oman makunsa mukaan. Käytin kuivattua minttua, koska kokonaista tuoretta mintturuukkua en saisi käytettyä mihinkään.
3. Paista Vöner-lastut tilkassa voita pannulla
4. Tarjoa haluamasi lisukkeen kanssa (riisi, lohkoperunat, kermaperunat, ranskalaiset ym.)

Ensialkuun pahoittelut huonosta kuvasta, mutta toisaalta parempi asettelu tai muukaan ei olisi muuttanut tätä kammotusta paremmaksi. Vönerit olivat kuin pahvin paloja, eikä tuntuma muuttunut vaikka ne verhoili molemmilla kastikkeilla ja riisillä. Lopulta lautasella oli vain epämääräinen sotku, jossa kaikki maut riitelivät keskenään. Ei jatkoon.

Kana-mandariinisalaatti

Torstai oli epätoivoa täynnä, työviikon väsymys alkoi tuntumaan ihan kunnolla. Selailin taas eri (kana)salaattireseptejä ja pohdin, josko jaksaisi kauppaan asti mennä. Onneksi sisko soitti sopivasti, niin sain raahauduttua samalla kauppaan ja kahmittua ostoskoriin hunttuurissa niitä näitä. Ja hyvähän tästä tuli :)


Hunajamarinoituja kanasuikaleita                      

jääsalaattia
mandariineja
kirsikkatomaatteja
salaattijuustokuutioita
kurkkua
paahdettua sipulirouhetta
paahdettuja ja maustettuja maapähkinöitä
kananmunia

1. Paista kanasuikaleet kypsiksi pannulla
2. Keitä muutama kananmuna
3. Revi salaatti, kuori ja pilko mandariini, kuutioi kurkku
4. Sekoita kananmunia lukuunottamatta ainekset yhteen ja viipaloi lopuksi munalohkoja lautasen reunalle

Epäilyksistäni huolimatta makea mandariini sopi erinomaisesti kanan kanssa ja maapähkinät toivat sopivaa suolaisuutta. Itse asiassa maapähkinät antoivat jotenkin oudosti pekonin(!) makua, mikä oli tietysti myös positiivinen yllätys. Todella makurikas ja täyttävä annos, suosittelen lämpimästi. Tässä on salaatti, jolla todellakin saa vatsansa täyteen. 

Kesäkurpitsamoussakka soijarouheella

Sain anopin kasvimaalta kesäkurpitsoja, joten eikun tuumasta toimeen ja loman lopettajaisiksi kesäkurpitsamoussakkaa. Olen tehnyt tätä aiemmin lihaversiona ja nyt päädyin kokeilemaan miten homma toimii jauhelihan sijasta soijarouheella. Modasin hieman alkuperäistä ohjetta tarkoituksena tehdä kertasyöntiannos, mutta vähän se meni vihkoon. Noin 2,5dl (kuivaa) soijarouhetta vastaa 400g jauhelihaa, joten laitoin tähän ihan liikaa, 1dl olisi riittänyt hyvin.

Kastike:                                                          


2 dl soijarouhetta
5-7,5 dl kasvislientä
yrttimausteseosta (vapaavalintainen)
mustapippurirouhetta
(suolaa)
5-6 valkosipulin kynttä
400g tomaattimurskaa
oreganoa

Munamaito:
1 prk (2,5dl) Kolmen juuston kermaa
2 kananmunaa
ripaus suolaa

Lisäksi:
kesäkurpitsa

Pinnalle ja väliin:
juustoraastetta

1. Keitä 5-7,5dl kasvislientä, lisää joukkoon yrttimausteseosta ja/tai muita haluamiasi mausteita. Lisää soijarouhe ja anna liota hetki. Siivilöi tiuhalla siivilällä ylimääräinen neste pois.
2. Paista liotettu soijarouhe ja pilkottu sipuli runsaassa voissa. Lisää murskatut valkosipulinkynnet, tomaattimurska, oregano ja mustapippurirouhe. Anna kiehua muutama minuutti.
3. Sekoita munamaidon ainekset.
4. Viipaloi kesäkurpitsa pituussuunnassa juustohöylällä.
5. Lado voideltuun vuokaan vuoronperään kastiketta, kesäkurpitsaviipaleita ja juustoraastetta lasagnen tapaan. Lisää puolessa välissä puolet munamaidosta ja loput päälimmäiseksi. Ripottele päälle runsaasti juustoraastetta.
6. Paista 200 asteessa noin 45-60 minuuttia.   

Ruoka oli ihan hyvää, mutta seuraavalla kerralla en lisäisi enää suolaa kasvisliemen jälkeen. Juustoraaste antoi maukasta rakennetta, eikä sitä voi olla koskaan liikaa. Paluu arkeen ja kasvisruokapäivään sujuu kuitenkin melko nihkeästi, mutta yritän vielä toistamiseen tällä viikolla nautiskella tätä mättöä.

Kana-halloumisalaatti

Innostuin lomareissulla veljen luona kanasalaatista, johon on käytetty suikaleiden sijaan pilkottua minuuttipihviä, joten tuumasta toimeen. Samalla voisi testata halloumin grillausta uudella grillillä. Valitsin valkosipuli-yrttimarinoidut minuuttipihvit (suosittelen!).

Kana-halloumisalaatti                                                                                                                                                                                                                                                                                   n. ½ jäävuorisalaatti                           

½ kurkku
½ pkt kirsikkatomaatteja
1 pkt halloumia
1 pkt kananpojan minuuttipihvejä

Pilko salaatti ja kurkku, lisää sekaan kokonaiset kirsikkatomaatit. Grillaa halloumi ja minuuttipihvit, anna jäähtyä. Kuutioi kana ja halloumi sopiviksi suupaloiksi ja sekoita kasvisten joukkoon.

Mulla lähtee järki, kun tämä on vain niin hyvää ja täyttävää. Tätä tehdään toistekin, ehkä jo ensi viikolla :D Tämä salaatti ei vaadi mitään kastiketta kylkeensä, menee ihan näine hyvineen. Hyvää salaattipäivää on turha myöskään pilata millään leivällä, tällä saa ihan yksistään massunsa kyllä täpötäyteen.

Tofuwokki

Viikko käynnistetään jälleen vegepäivällä ja taas oon uutta suosikkiani tofua tarjolla. Valitsin reseptin, joka oli helppo ja nopea valmistaa, mutta tarjosi uudenlaisen kokemuksen: tofun marinoinnin.

Tofuwokki

250 g maustamatonta kiinteää tofua 

noin 500g wokkivihanneksia
1 dl sweet chili -kastiketta
3 rkl marinadia
mustapippuria

Marinadi:
6 murskattua valkosipulinkynttä 
3/4 dl soijakastiketta
3 rkl öljyä
2 rkl juoksevaa hunajaa

1. Huuhdo tofu juoksevan veden alla ja pilko noin 1½ cm kuutioiksi. Laita kuutiot talouspaperin väliin painon alle kuivumaan hetkeksi. Sekoita marinadin ainekset laakeassa astiassa ja pyörittele joukkoon tofun palaset. Anna maustua kylmässä ainakin pari tuntia.
2. Nostele tofun palaset pois marinadista ja paista tilkassa öljyä niin, että saavat vähän paistopintaa. Nosta tofut sivuun.
3. Vokkaa vihannekset pussin ohjeen mukaan (6-8min) ja sekoita tofut joukkoon. Lisää sweet chili -kastike, marinadi ja mustapippuri. Kuumenna vielä hyvin. Tarjoa riisin kanssa.

Mielestäni wokkivihanniksiin eivät kuulu lantut, nauriit ym. mutta valitsin silti sekoituksen, jossa oli kaikkea sitä epäilyttävää. Parsakaalit keräsin melkein kaikki pois jo pannulta, koska kaikki kaalit kypsennettynä ovat lähinnä yrjötys. Tofu tuoksui taivaallisen hyvälle marinoituna ja uskalsin jopa maistaa (!) sitä ruuanlaiton lomassa. Nyrkkisääntönä käytin taas hyvää maustamista, joten tuplasin valkosipulin ja sweet chili -kastikkeen määrän ja marinadiakin laitoin hieman extraa ruuan sekaan.

En tiedä minkä psykoosin tason olen taas saavuttanut, kun kuvittelin pitäväni tofusta ja wokkivihanneksista. Tämän viikon vali-vali keskittyy siihen, miten tofu oli ällölöysää ja wokkivihannekset liian rapisevia. Siis onko toi tofu ollut aina yhtä löysää? Mulla on joku outo mielikuva, että se olisi paistettuna rapeaa kuin krutongit. Wokkivihanneksia olen ennen pitänyt ihan jees vaihtoehtona, mutta tällä kertaa "rapina" häiritsi syvästi. Tai oisko vain, että oma mieliala vaikuttaa ihan liikaa ruokailukokemukseen? Söin, mutta en santsaisi.   

Meksikolaisittain täytetyt paprikat

Viikko korkataan rouheasti vegepäivällä ja tällä kertaa vuorossa on täytetyt paprikat. Joskus vuosia vuosia sitten söin siskoni luona soijarouheella ym. täytettyjä paprikoita ja silloin en olisi osannut sanoa onko siinä jauhelihaa vai muuta, mutta helvetin hyvää se oli. Kolusin monia reseptejä läpi, mutta löytäessäni erittäin hyvän kuuloisen meksikolaistyyliset täytetyt paprikat-reseptin tiesin, että se on tässä.

4 isoa paprikaa                                            

2 dl soijarouhetta
1,5 dl riisiä
kasvislientä
230 g kidneypapuja
1 dl säilykemaissia
1 iso sipuli
4 valkosipulin kynttä
1 iso punainen chili
½ rasiaa (125g) miniluumutomaatteja
1 tlk ananasta
pieni purkki salsakastiketta (reipas 2dl)
juustodippi tai juustoraastetta

1. Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen
2. Keitä riisit pakkauksen ohjeen mukaan kasvisliemessä
3. Puolita paprikat ja poista siemenet ym ylimääräinen, laita pellille leivinpaperin päälle. 
4. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Hienonna chili. Pilko tomaatit pieniksi paloiksi. 
5. Kuullota sipulia ja valkosipulia tilkassa öljyä. Lisää chili ja soijarouhe, paahda hetki.
6. Lisää ananasmehu, ananas, maissi, pavut ja tomaatit. Paista hetki sekoitellen. 
7. Lisää salsakastike ja paista vielä hetki.
8. Sekoita riisi soijarouhe-kasvissekoitukseen ja täytä paprikat kukkua myöden. Päälle juustodippiä tai -raastetta. 
9. Laita uuniin noin puoleksi tunniksi.

Ensinnäkin tuolla täytemäärällä täyttäisi neljä vesimelonin puolikasta, että kannattaa ostaa joko enemmän kuin neljä paprikaa tai sitten tehdä täytettä vähemmän.

Paprikat oli ihan hyviä, olisin vain itse kaivannut vielä enemmän potkua täytteeseen. Seuraavalla kerralla lisään pannulle srirachaa, jalapenoja tai muuta tujua makua antamaan.

Paprikoilla mentiin kaksi päivää, koska edelleen siintää mielessä vegevapaa kesäloma viherpestyllä omallatunnolla :)

Linssilasagne ja kolkuttava ilmastoahdistus

Arkinen aherrus on taas alkanut ja sen mukana kasvavat omantunnontuskat perseelleen vegeillystä lomasta. Siksi tällä viikolla syödään rangaistusluontoisesti kasvisruokaa useampana päivänä. Paniikissa pyörittelin mielessäni jotain ruokaa, jota voisi tehdä isomman satsin kerralla ja päädyin linssilasagneen. Katselin erilaisia linssilasagneohjeita ja otin kauppareissulle mukaan kaksi vaihtoehtoa. Tämä resepti valikoitui sen mukaan, että lähikaupasta löytyi puuttuvat ainekset.

Linssilasagne                                                                     

1 sipuli
valkosipulinkynsiä
1 pieni kesäkurpitsa (n. 300g)
1 paprika
1½ dl punaisia linssejä
n. 800g tomaattimurskaa
1 rkl oreganoa
2 tl basilikaa
2 tl timjamia
2 tl sokeria
1 tl chilijauhetta
1 tl suolaa
½tl rouhittua mustapippuria

Juustokastike:
2 dl ruokakermaa
2 dl maitoa
250g sulatejuustoa (esim. Koskenlaskija)

Lisäksi:
lasagnelevyjä
juustoraastetta

1. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Raasta kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi. Pilko ja hienonna paprika. Huuhtele linssit hyvin lävikössä.
2. Kuullota sipulit tilkassa ruokaöljyä. Lisää muut kasvikset, tomaattimurska, linssit ja mausteet. Hauduta keskilämmöllä 10 minuuttia.
3. Kuumenna maito ja kerma pinnoitetussa kattilassa lähes kiehuvaksi. Paloittele sulatejuusto sekaan koko ajan sekoittaen niin, että juusto on kokonaan sulanut. Nosta kattila liedeltä.
4. Kasaa uunivuokaan linssikastiketta, lasagnelevyjä ja juustokastiketta kerroksittain. Jätä päälimmäiseksi juustokastike ja ripottele vielä juustoraastetta päälle. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Uskomatonta, mutta totta: kesäkurpitsa oli minulle jokseenkin tuttu. Äiti teki joskus kesäkurpitsa-jauhelihamoussakkaa ja se oli ihan järjettömän hyvää! Siksi lähdin taas kerran soitelle sotaan, mutta  kyllä, guuglasin miten hitossa sitä pitäisi käsitellä. Kuoria vai ei? Itkettää (kuten munakoisoa aiemmin)? Odottaa, että käki on kolmannella oksalla auringonlaskun aikaan? Ei, ei ja ei. Käsittele kuin kurkkua. Fittu kuin helppoa kerrankin!

Voin myöntää, että olin ehkä hieman epäluuloinen (paluu villiin vegeilyyn on epätoivoisen rankkaa), mutta tämähän oli ihan oikein jeppis! Olin jo valmistautunut töräyttämään annokseen reilusti ketsuppia tai srirachaa, mutta kumpaakaan ei tarvittu. Hyvää just näin :) 

Loman aikana oli ihan mielenkiintoista huomata, miten omatunto kolkutteli puuttuvan kasvis- ja salaattipäivän osalta. Kai tässä on jotain kehitystä tapahtunut, koska koskaan aiemmin en ole potenut tällaista ilmastoahdistusta omien tekojeni tai tekemättä jättämisieni vuoksi. Samalla kyllä mietin nyt vahingosta viisastuneena, että jos lusisin kasvisruokapäivät jo ennakkoon ennen lomaa, niin lomalla voisi jatkossakin vain perseillä grillin kanssa. Huoh, onneksi aurinkoiset päivät väistyvät saderintaman tieltä, niin ei tarvitse kuunnella myöskään oman ihransa tirisemistä.

Arancinit härkiksellä

Parin viikon kesälomapätkä takana ja ihan perseilyksihän se meni. Ekalla viikolla sain kuitenkin aikaiseksi tehtyä arancineja eli sisilialaisia riisipyöryköitä härkistäytteellä. Itse en toki edes maistanut niitä, mutta käytän makuasiantuntijoina miestäni sekä ystävääni, jonka sain houkuteltua luokseni kyläilemään.

Mutta ensin asiaan, eli reseptiin, josta korvasin jauhelihan härkiksellä. Kuvia härkispalloista ei ole, mutta havainnollistaakseni laitan kuvat aiemmin tekemistäni lihaversioista.

 Arancinit härkistäytteellä (8kpl)

Riisiseos:
6 dl lihalientä
3 dl risottoriisiä
2 rkl voita
2 dl juustoraastetta
2 keltuaista

Täyte:
200g härkistä
sipuli ja maun mukaan valkosipulinkynsiä
2 rkl tomaattipyreetä
1 dl puna- tai valkoviiniä
1 tl chiliä, 1 tl sokeria, 2 tl timjamia, mustapippuria
mozzarellapallo

Leivitykseen:
2 dl korppujauhoja
                                                                2 munaa

                                                                Paistamiseen:
                                                                n. 5dl rypsiöljyä

1. Kuumenna lihaliemi kiehuvaksi. Paista riisejä pannulla voissa hetki ja lisää kauhallinen lihalientä, anna imeytyä ja lisää uusi kauhallinen. Toista, kunnes riisit ovat kypsiä. Siirrä riisi kulhoon ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon juustoraaste ja keltuaiset. Laita seos jääkaappiin noin tunniksi.

2. Kuullota sipuli ja valkosipuli pannulla. Lisää pyree, kuumenna ja lisää viini, tilkka vettä ja mausteet. Sekoita kunnolla. Lisää lopuksi härkis. Anna hautua noin 15 minuuttia. Leikkaa mozzarella kahdeksaan osaan.

3. Kastele kädet ja jaa riisi kahdeksaan osaan. Ota ensimmäisestä riisikasasta reilu puolet ja muotoile siitä kädessäsi pieni kuppi. Täytä härkiksellä ja mozzarellalla, taputtele loput riisistä päälle ja muotoile palloksi. Kun kaikki kahdeksan palloa ovat valmiina, laita ne jääkaappiin ainakin puoleksi tunniksi.

4. Riko munien rakenne rikki syvällä lautasella ja laita korppujauhot toiselle lautaselle. Pyörittele pallot ensin kananmunassa ja lopuksi korppujauhossa. Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa (180 asteiseksi) ja paista pyörykät kullanruskeiksi ja rapeiksi. Nosta lopuksi valumaan talouspaperin päälle.

5. Tarjoile tomaattisalsan tai makean chilikastikkeen kanssa. 

Vinkki! Jos tarjoilet arancinit vasta myöhemmin, kuumenna ne 200 asteisessa uunissa    

Oma selkärankani on etenkin lomalla papyruskääröäkin hauraampi, joten skippasin tämän makuelämyksen. Mieheni mielestä härkisversio ei oikeastaan eronnut mitenkään jauhelihaversiosta. Ystäväni, joka ei lihaversiota ole maistanut, kehui pallukoita taivaallisiksi! Hänen mukaansa ne "eivät olleet kuivia, eikä liian kosteita, vaan just avot". Ehkä vähän harmittaa etten itse maistanut, mutta se tarkoittaa vaan sitä, että härkishaaste vaanii minua edelleen.

Seuraavalla viikolla onnistuimme viikon salaattihaasteessa, mutta sekin oli veljeni ja hänen vaimonsa ansiota. Yökyläillessämme heillä saimme tajunnanräjäyttävän hyvää kanasalaattia <3 

Tofupyttis ja grillitassusalaattia

Pinterestin kiehtova maailma tarjoili meille tofupyttiksen (tofu scramble) reseptin, jota modasin hieman kaupasta löytyviin ainesosiin. Alkuperäisen reseptin oli julkaissut Pinterestin käyttäjä Manali, kannattaa käydä kurkkaamassa.

                                                             
250g tofua (maustamaton)                              
4 valkosipulinkynttä
2 sipulia
iso tomaatti
punainen ja vihreä paprika
noin pari dl silputtua jäävuorisalaattia
1 tl paprikajauhetta
1 tl chilijauhetta
1 tl kurkumaa
1 tl juustokuminaa 
1 tl suolaa
korianteria
noin puoli dl sitruunamehua

1. Viipaloi tofu ja laita kuivumaan talouspaperien väliin painon alle
2. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli, paloittele tomaatti ja paprikat. Silppua jäävuorisalaatti. 
3. Paista sipulia ja valkosipulia tilkassa öljyä pari minuuttia. Lisää tomaatti ja paista pari minuuttia lisää. Lisää paprikat ja paista taas hetki.
4. Lisää mausteet ja sekoita huolellisesti.
5. Murenna kuivunut tofunut käsin ja lisää pannulle. Sekoita hyvin.
6. Lisää kaalisilppu ja paista enää noin minuutti.
7. Ota liesi pois päältä ja anna ruuan levätä pari minuuttia kannen alla. Lisää lopuksi sitruunamehu. 

Tofun marinointikriisissäni lisäsin mausteiden määrää vähintään puolella, koska päädyin taas kerran käyttämään maustamatonta tofua. Jos jotain tämä kasvissekoilukokemus on opettanut, niin sen ettei mausteita ole koskaan liikaa.

Parempi puoliskoni maisteli ruokaa heti tuoreeltaan ja tykästyi todella, saa kuulema toistekin tehdä :) Vähän jäi harmittamaan, etten itse silloin maistanut, koska seuraavana päivänä maut olivat jo miedontuneet. Oli se ihan jeppis hyvää, mutta ei säväyttävää. Pitänee seuraavaksi tehdä pyttistä niin, että se tulee suoraan syöntiin.

Salaattipäivä saattoi olla yhtä suurta itsepetosta, mutta koska lautasella oli enemmän kasviksia kuin lihaa, niin salaatiksi se lasketaan. Pyttiksestä jäi yli jäävuorisalaattia ja keltainen paprika, joten ostin niiden seuraksi kirsikkatomaatteja ja -nam- grillitassuja. Grillitassut pannulla kypsiksi, salaatti ja paprika silpuksi ja tomaatit puoliksi, tadaa! Valmis ravitseva salaatti. Ennenkaikkea torjuin hävikkiruuan syntymistä, joten omatuntoni on sopivasti viherpesty.

Broileri-riisisalaatti

Tämän viikon salaattistatsiksi valikoitui riisi, koska sitä ei ole aiemmin salaatissa testattu ja tämä viikko vaatii ruokaisaa apetta. Sopivasti oli myös asiaa "isolle kaupalle", jossa salaattihyllystä löytyy muutakin kuin jääsalaattia. Löysin broileri-riisisalaatin ohjeen, josta tein hieman riisutun version.

Broileri-riisisalaatti

1 l vettä                                                               kasvisliemikuutio
2 dl kokojyväriisiä
2-3 rkl vihreää pestoa
n. 500g broilerisuikaleita (marinoimaton)
basilikaa, oreganoa, rosmariinia ja timjamia
suolaa, valkosipulijauhetta ja persiljaa
200g tomaatteja
200g tummia viinirypäleitä
muutama kevätsipuli
100g rucolaa
1 ruukku viinisuolaheinää

Keitä riisit kypsiksi kasvisliemessä ja valuta tarvittaessa. Lisää joukkoon pestokastike, basilikaa, oreganoa, rosmariinia ja timjamia. 
Paista broilerit tilkassa rasvaa/öljyä ja mausta suolalla, valkosipulijauheella ja persiljalla. 
Laita tomaatit, viinirypäleet, viinisuolaheinät, rucola ja hienonnettu kevätsipuli kulhoon ja sekoita. Lisää joukkoon broilerit ja riisi. Voit myös tarjoilla riisit erikseen, mikäli keität ne paksuksi mömmöksi kuten allekirjoittanut.

Riisi tosiaan tanssi ja soi mitä ilmeisemmin hyvin ylikypsäksi, koska kattilasta löytyi lähinnä liisterimöntti, johon urheasti sekoittelin peston ja mausteet. Päädyin esteettisistä syistä tarjoilemaan riisin erikseen ja olihan siinä sekin etu, että sen pystyi lämmittämään.

Salaatti oli todella hyvää, jopa niin hyvää että unohdin koko salaatinkastikkeen. Joku uusi erikoinen makumaailma tästä avautui, mutta tietenkään ei tullut tutkittua sen tarkemmin oliko se viinisuolaheinästä vai mistä. Ihan btw, nimestään huolimatta viinisuolaheinä ei ole heinää, vaan sellainen lehtevä puska mikä löytyy vihannesosaston yrttiruukkujen joukosta. 

Totesimme myös, että riisi sellaisenaan sopisi myös lisukkeeksi muillekin ruuille. Yrtit tekevät kyllä ihmeitä! Pitänee seuraavaksi stalkkailla pakastealtaista yrttiseoksia, tiedä vaikka tulisi useamminkin niitä käytettyä. Tietysti tuoreet yrtit olisivat kai niitä parhaita, mutta itsellä ei tällä hetkellä juurikaan tule käytettyä yrttejä muuten kuin salaatti/vegepäivänä, joten yli jääneet puolikkaat ruukut ym. lentää yleensä roskiin. Ruuan pois heittäminen tuntuu aina pahalta, joten ehkä pakasteyrtit auttaisivat tähän vaivaan.

(Jauheliha)kastike Mifusta

Harhauduin pekonia etsiessä Mifu-hyllylle. Siinä tuote, josta julistin sen tullessa markkinoille, ettei tuota paskaa minun keittiöstäni tule löytymään. Paitsi nyt... Tutkin eri vaihtoehtoja ja päädyin helpon vegepäivän toivossa Mifu Jauhikseen, koska paketissa luvattiin että sitä voi käyttää kuin jauhelihaa.

Rakastan Maggin perinteistä jauhelihakastiketta (lisää vain vesi, sipuli ja jauheliha), joten tein ultimaattisen testin toimiiko Mifu tosiaan kuin jauheliha. Valmistin kastikkeen juuri niinkuin jauhelihasta tekisin, unohtamatta jauhelihamaustetta. Kastike näytti muuten ihan oikealta, väri vain taittui vahvasti oranssiin. Keitin perunat seuraksi ja mukaan vielä etikkapunajuuria. Odotukset olivat korkealla.

Okei, tämä ei ole jauhelihaa nähnytkään (en tiennyt mitä oikein odotin?!). Mifupalojen rakenne oli aika karkea ja jauhelihamauste oli selkeästi väärä mauste tähän soosiin. Mauste hyppäsi silmille joka suupalalla, niinkuin sitä olisi kaadettu jälkikäteen rutikuivien palojen päälle. Manasin taas mielessäni, että miksi menin taas tähän halpaan, kaikki nämä "lihankorvikkeet" pitäisi oikeasti maustaa yrteillä ja kaikella muulla mahdollisella, koska muuten ne ovat auttamattoman mauttomia. Ehkä jo ensi kerralla...

Kyllä tätä söi, ei siis aivan toivoton tulevaisuuden vaihtoehto. Ehkä kastikkeen sekaan voisi laittaa suolakurkkua tai herkkusieniä tai mitä tahansa makua tuomaan. Kaikki mikä vie huomion pois itse korvikelihasta on taatusti plussaa. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä :D

 

Tomaatti-mozzarellapizzaa ja yleistä vegeilyä

Tämä viikko on ollut oikeaa vegejuhlaa, kiitos pizzainnostuksen sekä äärettömän väsymyksen. Pakastealtaasta löytyvä mozzarellapizza on vain niin hyvää ja valaistuin vasta, että kyllä, sitä voi tehdä ihan itsekin. Googlailu tuotti taas oikein hyvää tulosta mozzarella-tomaattipizzan ohjeen merkeissä. Nyt jälkeenpäin on hyvä todeta, että näin maukkaan mutta yksinkertaisen pizzan äärellä sitä vähän häpeää ettei omasta päästä lähtenyt reseptiä, vaikka muuten kokkailussa suosin omasta-päästä -reseptejä.

Pizzapohjia pakastealtaasta                     
tölkki tomaatti-oliivipastakastiketta         
juustoraastetta                                             
mozzarellaa                                              
tomaatteja                                                 
vihreää pestoa
oreganoa

Laita pizzapohja(t) pellille leivinpaperin päälle ja sivele pastakastike pintaan. Ripottele juustoraastetta reippaasti. Peitä raaste viipaloiduilla mozzarella- ja tomaattisiivuilla, sekä sipaise näiden pintaan pestoa. Ripottele päälle vielä oreganoa. 
Paista 225 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 15 min.

Tomaatti-OLIIVIpastakastike luonnollisesti epäilytti minua ja ostotapahtumassa päässäni pyöri kimppu ajatuksia miten oliivi ilmenee ko. kastikkeessa. Johtopäätökseni oli, että puristettuna, mutta ilokseni siellä olikin kokonaisia oliiviviipaleita.

Sunnuntai-versio meni vähän vihkoon, kun unohdin pizzat hieman liian pitkäksi ajaksi uuniin ja polttamisella saavutettu rapeuskin oli karissut maanantain lounastuntiin mennessä. Tästä sisuuntuneena tein samoja pizzoja uudestaan keskiviikkona illalliseksi ja ai että oli hyvää!

Maanantai-iltana olin niin kanttu vei, etten jaksanut miettiä sen enempää tiistain ruokaa. Onneksi kaapista löytyi valmis pussi kasvishernekeittoa. Se olikin oikein hyvä valinta, eikä edes unohtunut sinappi häirinnyt makuelämystä. Tätä tulee varmasti jatkossakin käytettyä.

Koska koko alkuviikko ahkerasti vegeiltiin, palkitsin itseni cobb-salaatilla, jonka reseptin esittelin jo aiemmin blogissa. Siinä on salaatti minun makuuni.

Grillijuusto-pastasalaatti

Tällä viikolla on käyty ihan hurjaksi, kun salaattipäiväkin on vegepäivä. Löysin Valion sivuilta niin herkullisen kuuloisen grillijuusto-pastasalaattiohjeen, että pakkohan sitä oli kokeilla. Pientä arpomista taas mikä ihmeen grillijuusto, mutta sillä nimellä löytyi jotain juustohyllystä, joten eikun mukaan. Rucolahan tuo suorastaan villiä välieurooppalaista tai jotain tunnelmaa, kun useimmiten tulee käytettyä pelkästään lähikaupasta löytyvää jääsalaattia. Ja rucolahan on oikein jeppistä makunsakin puolesta.

Grillijuusto-pastasalaatti

300g pennepastaa   
1 dl cashewpähkinöitä
100g rucolaa
rasia (250g) pisara- tai miniluumutomaatteja
1 dl oliiveja
1 prk Cheddar Koskenlaskija Ruoka
(½ dl hienonnettua persiljaa)
100-200g grillijuustoa

1. Keitä pasta ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä. Valuta ja jäähdytä.
2. Rouhi pähkinöitä veitsellä pienemmäksi ja paahda kuumalla, kuivalla pannulla.
3. Pieni rucolaa hieman ja halkaise tomaatit.
4. Sekoita kaikki aineet grillijuustoa lukuunottamatta kulhossa ja laita maustumaan jääkaappiin ainakin puoleksi tunniksi.
5. Leikkaa grillijuusto viipaleiksi ja paista rasvassa rapeiksi. Lisää juusto salaatin pinnalle juuri ennen tarjoilua. 

Olen aina karsastanut pähkinöitä ruuanlaitossa, koska miellän ne enemmän sipsi-popcorni-suolapähkinät -osastolle. Tässä salaatissa pähkinät toivat kuitenkin kivasti erilaista rakennetta, eivätkä ne silmiinpistävästi häirinneet ruokailua. Grillijuusto oli myös positiivinen yllätys, lisäsin ne lämpimänä salaatin päälle. Juuston paloittelussa meni ehkä vähän vihkoon, palat olisi kannattanut jättää hieman suuremmiksi. Kokonaisuutena arvostellen tämä on hyvää. Oikein hyvää! Ja täyttävää.

Uuuh, hyrisen tyytyväisenä, koska tämän viikon ruuat meni niin totaalisen maaliin ettei mitään määrää :) Jos aina näin onnistuisi, ei vegeily olisi ollenkaan niin raskasta!

Tom Yam Nam Nam -keitto tofusta

Soitin hätääntyneenä sisaruksilleni: "APUA! Minulla on vihollinen keittiössäni! Auttakaa!!!" Kyse siis tofupaketista, jota en uskaltanut avata ilman pientä backuppia. Olin etsinyt jo kasan Tom Yam -keiton ohjeita, joita aioin soveltaa tämän viikon kasvispäivään, mutta missään ei löytynyt ohjetta pitääkö sitä hiton tofua marinoida vai ei. Keittiösekoiluni sai aikaan taas ilahtuneen vastaanoton ja sainkin vinkkejä laidasta laitaan mitä köntsälle voisi tehdä.  Viimeistä murua myöten -blogista löytyi lisäapuja tofuiluun ja ihana laksa-resepti tulevaisuutta varten, suosittelen kurkkaamaan.

Yhdistelin eri lähteiden Tom Yam -reseptit ja tällaista siitä lopulta tuli:


Tom Yam Nam Nam -keitto tofusta

1 dl Tom Yam tahnaa                          
3 valkosipulin kynttä
1 iso punainen chili
1 punainen paprika
1,2 l kasvislientä
200g herkkusieniviipaleita (säilyke)
250g luumutomaatteja halkaistuna
250g tofua (maustamaton)
0,5dl kalakastiketta
0,5dl limen mehua
½ rkl sokeria
tuoretta korianteria

1. Kuutioi tofu ja laita kuivumaan kahden talouspaperin väliin. Päälle kannattaa laittaa pieni paino.  
2. Laita kattilaan liraus öljyä ja kuumenna tom yam -tahna ja valkosipuli. Lisää paprika ja chili, kuumenna hieman ja lisää kasvisliemi sekä sienet. Keittele hetki ja lisää tomaatit, kalakastike, limen mehu ja sokeri.  
3. Paista tofut rapsakoiksi lorauksessa öljyä paistinpannulla ja lisää keiton sekaan. Anna kiehua vielä hetki. Lisää lopuksi tuoretta korianterisilppua. Tarjoa riisin kanssa.

Vaiheilin aika lailla tofun marinoimisen kanssa ja olinkin jo menossa suinpäin laksa-reseptin soijakastike-fariiniseosmarinadin kimppuun. Soijakastiketta ei kuitenkaan ollut tarpeeksi, joten miksasin mukaan seesamiöljyä. Luojan kiitos jätin viime hetkellä marinadin pois, kun ymmärsin että makumaailmat voivat sekoittua pahemman kerran. Mies ehdotti, että marinoidaan todut Kentucky whiskey BBQ-kastikkeella, mutta kipattiin sekin elämys toistaiseksi. Tällä kertaa luotan siihen, että tofut imevät keitosta makua. Itse imaisin ruuanlaittoon tarkoitetusta valkkarista lasillisen akuuteimpaan tofuahdistukseen.

Töissä koitti totuuden hetki ja voi pojat tämä on järkyttävän hyvää! Lempeä tulinen jälkimaku, mutta ei kuitenkaan liikaa. Talven pakkasia odotellessa, tämä ruoka hellii kylmästä kolottavia luita ja vähän ehkä sieluakin. Rapeaksi paistettu ja liemessä makua imenyt tofu antoi keitolle kivasti rakennetta. Tofua tullaan käyttämään kyllä uudestaankin! 

Kana-papaijasalaatti

Okei, blogin kuvauksen voisi muuttaa muotoon "epäluuloisen lihansyöjän kasvisruokakokeiluja sekä 100 tapaa valmistaa kanasalaattia". Tässä taas yksi ja vaikka koko loppuelämä menisi erilaisten kanasalaattien kanssa piehtaroidessa, niin ei haittaa. Kana on vain niin hyvää.

Lähdin alunperin rakentamaan tämän viikon salaattia papaijan ympärille, koska sitä kirottua kookosmaitoa etsiessä silmiini sattui purkillinen papaijaa. Oi, miten eksoottista! Taas yksi hedelmä, mitä en ole koskaan maistanut, joten tuumasta toimeen. Olimme aiemmin jo yhdessä miettineet, mitä toiveita viikon salaatti pitää sisällään ja niiden pohjalta löysin reseptin, joka toimi täydellisesti. Siinä on toiveideni mukaisesti papaijaa ja armaani wanted-listalta kanaa ja raejuustoa. Raejuusto on tietysti mielestäni hyvinkin epäilyttävää ja todennäköisesti ei edes kauhean hyvää, mutta uskallan elää reunalla ja maistaa. Olen joskus maistanut monien hehkuttamaa tonnikala-raejuustosörsseliä, eikä se varsinaisesti vakuuttanut minua (voi tietty vaikuttaa, etten pidä pahemmin tonnikalastakaan). Muistikuvieni mukaan raejuusto on jotenkin oudosti kuivaa ja kumimaista, vähän kuin leipäjuusto ja siksi no-no -listalla.

Kana-papaijasalaatti                                      

2 dl pastaa
300g (marinoimattomia) kanasuikaleita 
kurkumaa
chilijauhetta
pala inkivääriä raastettuna
½tl suolaa
1 tlk papaijaa
½ kurkku
1 prk (200g) raejuustoa

1. Laita pasta kiehumaan ja kun pasta on kypsää, valuta ja huuhtele kylmällä vedellä.  
2. Paista kanasuikaleet kypsiksi mausteiden kanssa tilkassa öljyä/rasvaa ja jäähdytä.
3. Kuutioi kurkku, valuta ja halutessasi pieni papaijat, valuta raejuustosta neste veks. 
4. Sekoita salaattiaineet keskenään ja nauti. Lisää halutessasi valmista salaatinkastiketta tai alkuperäisen ohjeen mukaisesti itse tehtyä valkosipulikastiketta. 

En osaa oikein sanoa mitä mieltä olisin papaijasta, pitänee tutustua siihen joskus uudestaan vähän syvällisemmin. Elämäni keikahti taas nurin, kun eväsrepusta unohtui salaatinkastike, jota tämä salaatti olisi ehdottomasti vaatinut ja kaikki huomio kiinnittyi syödessä sen puutteeseen. Ilmassa on ollut tänään vähän väsähtämistä työviikkoon ja viikonlopun kiivakkaa odottamista, jotka varmasti heijastuivat myös ruokailuhetkeen. Ja ehkä siihen, etten taaskaan mittaillut makaroneja kovin tarkasti, joten sitä riemua oli varmaan ainakin puolet liikaa. Omalle to do -listalle nousee siis tarkkuus määrien ja mittojen kanssa, niin ruuat voisivat ehkä olla hieman enemmän tasapainossa.

Intialainen soijacurry

Vappuviikko ja vegehaaste painaa päälle. Lähdin etsimään taas makuja Aasiasta ja ilokseni löysin intialaisen soijacurryn reseptin, jossa mausteet ja kasvisten määrä tuntuivat olevan oikein hyvässä suhteessa :D Ehdoton lisäplussa soijasuikaleista pääraaka-aineena, koska kaapissa pyörivä soijapaketti suorastaan huusi haluaan tulla käytetyksi.

Selailin monia muitakin reseptejä ja tajusin, että yksi minulta puuttuu ja kaikki sen mukana, nimittäin kaffirlimetin lehdet. Vaikka tässä reseptissä niitä ei tarvittukaan, sain loistavan tekosyyn käydä elämäni ensimmäistä kertaa etnisessä ruokakaupassa. Se oli TAIVAS! Mitä kaikkea ihanaa sieltä löytyykään, kunhan ajan kanssa pääsee punkamaan! Löysin korianterin siemeniä, joita tähän reseptiin tarvitsin (en kylläkään edes katsonut "normikaupan" puolelta, kun ajattelin vain skipata sen) ja se sekoitti minut niin, että unohdin kaikki lehdet. Vaahtosin puolisolleni, että "siellä oli falafelin mausteseosta ja KAIKKEA ihanaa!!!", johon hän kuitenkin huomautti, että "ethän sinä edes suostu syömään falafelejä". Täysin asiaton kommentti, koska ainahan niitä voi tehdä ja sitten syöttää hänelle :D Suosittelen todella lämpimästi pistäytymään omassa paikallisessa etnisessä taivaassa!

Intialainen soijacurry                 

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl (kookos)öljyä
n. 80g soijafileitä
1 tl korianterin siemeniä
0,5tl chilijauhetta
0,25tl kurkumaa
0,5tl garam masalaa
0,5tl kardemummaa
0,5tl mustapippuria
sentin pätkä inkivääriä
½ ruukkua korianteria
1 tomaatti
1 peruna
400g kookosmaitoa
suolaa

1. Keitä soijafileitä kasvisliemessä 5 minuuttia ja valuta. 
2. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Raasta inkivääri, hienonna korianteri ja kuutioi tomaatti. Kuori ja kuutioi peruna.
3. Kuullota sipuli ja valkosipuli öljyssä. Lisää inkivääri ja kaikki muut mausteet paitsi suola, kuullota hetki. Lisää soijasuikaleet ja pyörittele niin, että mausteet tarttuvat.
4. Lisää tomaatti, korianteri, peruna ja kookosmaito. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta kannen alla noin 20 minuuttia. Mausta suolalla.  
5. Tarjoa riisin ja roti-leipien kanssa (leipäohje alkuperäisessä reseptissä). 

Itse en jaksanut vääntää enää roti-leipiä kehiin, mutta joskus sitäkin on hyvä testata :) En myöskään ole vielä perehtynyt riisien sielunmaisemaan, joten suositellun basmatiriisin sijaan heitin kattilaan ihan perusriisiä. Soijasuikaleita ei myöskään tullut ihan kauheasti mittailtua, mutta nyt jälkeenpäin arvioiden niitä saattaa olla vähintään puolet liikaa..

Ruokaa laittaessa myös mietin, että MIKSI, MIKSI valitsin reseptin, jossa on syvästi vihaamaani kookosmaitoa. Olen kaksi kertaa aiemmin käyttänyt kookosmaitoa, joskus 2000-luvun alkupuolella ja heti perään 2018. Molemmilla kerroilla se pilasi koko ruuan. Ei tällainen itäsuomalainen änkyrä voi tottua makeisiin vivahteisiin ruuassa, kun meilläpäin kalatkin pyydystetään tönkkösuolattuina.

Lähdin kuitenkin urheasti länsirintamalle, soijacurry matkaan ja töihin. Mitä lähemmäksi ruokatunti tuli, sitä ahdistuneempi olin. Miksi käytin sitä kookosmaitoa, vaikka tuhatmiljoona kertaa olen hakenut millä sen voi korvata (esim. ruokakermalla). Ruokakermaa olisi ollut kaapissa, miksi en käyttänyt sitä? Lämmitin kuitenkin annokseni ja yritin syödä, mutta ei pystynyt. Ajatus oli jo jumiutunut siihen kammottavaan eltaantuneelta spermalta haisevaan kookosmaitoon ja se pilasi kaiken. Vähän sama, kun kuulin että taateleissa on aina jotain jäämiä hyönteisistä ja siihen pysähtyi aikomukseni maistaa taatelikakkua. Kohtaus, jossa roikun puolihysteerisenä puolisoni hihassa ja supattelen "Eihän minun oo pakko syödä torakanjalkakakkua, eihän?!?" Minulla on hyvin vilkas ja monipuolinen mielikuvitus, joka näissä tapauksissa kääntyy minua itseäni vastaan aiheuttaen katastrofaalisia ällötiloja, usein ilman mitään järkeä. Mutta se on tila, jossa suuni kieltäytyy ottamasta vastaan mitään, silläkin uhalla että näännyn nälkään 8-tuntisen työpäivän aikana. Tänään oli todellakin se päivä. Ettei kertomus mene ihan yksipuoliseksi, niin puolisoni mukaan pöperö oli ihan jeppistä. 

Tomaatti-linssikeittoa ja jauheliha-thaisalaattia

Pääsiäisen jälkeinen lyhyt arkiviikko alkoi chillisti ystävän lahjoittamalla Jalostajan tomaatti-linssikeitolla. Olin terveellisen epäluuloinen ja tein vähän useamman eväsleivän mukaan ihan kaiken varalta.

Sinällään keitto oli ihan jeppis, kiva hieman tulinen jälkimaku ja kaikki, mutta ehkä silti ruokaa jota syö vain niin, ettei kiinnitä huomiota siihen mitä syö. En sano, että se olisi ollut pahaakaan ja blogia lukiessa on _ehkä_ tullut selväksi, että suhtaudun vähän kaikkeen melko epäilevästi. Oli kuitenkin ilahduttavaa herätä työkaverin kysymykseen, mitä keitto piti sisällään. Enpä ollut miettinyt koko asiaa, joten googlailin vielä jälkeenpäin koostumuksen. Valmisruuista voisi ehkä ottaa oppia, että mitä niissä on ja kaipaisiko sama itse tehtynä jotain lisää.

Salaattipäiväksi kaipailin jotain itämäistä makumaailmaa ja mielenkiinnosta lähdin etsimään löytyykö mitään itämaista reseptiä, johon kuuluu jauheliha. Jauheliha-thaisalaatin resepti täytti statsini ja tarjoili samalla hippeilyn pyhintä aatelia, eli ituja ja lisäbonuksena eksotiikkaa mangon muodossa.

 Jauheliha-thaisalaatti

3 porkkanaa
1 mango
1 punasipuli
1 ruukku thaibasilikaa
1 pss (200g) mungpavun ituja
200g jauhelihaa
2 rkl soijakastiketta
1 rkl sweet chili -kastiketta

Thai-kastike:
1 dl limemehua
1 valkosipulin kynsi 
1 punainen chili
3 rkl kalakastiketta
3 rkl hunajaa

1. Kuori ja suikaloi porkkanat ja sipuli. Leikkaa mango kahteen osaan, kuori ja paloittele hedelmäliha. Hienonna thaibasilika ja huuhtele idut. Sekoita kaikki nämä keskenään kulhoon.
2. Tee kastike. Kuori ja hienonna valkosipuli, hienonna chili ja sekoita kaikki kastikkeen aineet keskenään. Lisää pilkottujen kasvisten joukkoon.
3. Ruskista jauheliha, lisää lopuksi soijakastike, kiehauta että kastike imeytyy lihaan. Mausta lopuksi sweet chili -kastikkeella. Lisää salaatin joukkoon.   

Reseptin suurin haaste oli mango. Siis ei mitään Piltin mangososetta tai säilykemangoa (onkohan sellaistakin?) vaan ihka oikea mango vihannestiskiltä. Ei mitään valtakunnan hajua mistä sen tietää olevan kypsä ja miten sitä käsitellä. "syöntikypsä mango" -hyllypaikka ammotti tyhjyyttään, joten nappasin vain jonkun normimangohyllystä. Katsoin netistä videon, miten mangoa käsitellä ja löysin mielestäni hyvinkin pätevän videon aiheesta. Mutta... ei siinä videossa ollut sellaista ihmeellistä kivikovaa mönttiä sen mangon sisällä, joka käsitti noin puolet koko hiton hedelmästä. Raavin sitten mangostani irti noin pienen kourallisen verran tavaraa.

Koska valmistin salaatin taas edellisenä päivänä evääksi töihin, en kipannut thaikastiketta suoraan salaatin sekaan vaan jemmasin sen pienempään keppaan odottamaan varsinaista ruokailuhetkeä. Minun on pitänyt jo kauan ostaa kalakastiketta, koska kaikki mahdolliset ihanaiset reseptit aina sisältävät sitä, ja nyt se tuli tehtyä. Erehdyin katsomaan mistä se on valmistettu ja jokseenkin kauhukseni suurin osa siitä on anjovista. Sanomattakin selvää, että anjovis on minun ehdottomasti no-no-listalla, mutta rohkeasti sitä nyt testasin.

Salaatti oli ihan hyvää, kenties se olisi ollut vielä parempaa vähemmällä kalakastikkeella (esim. 0-1 rkl). Kokonaisuutena maku oli liian suolainen (mihin ei tietysti vaikuta se, että tuplasin jauhelihan, soijakastikkeen ja sweet chili -.kastikkeen määrän). Positiivisena se, että ituja tulee varmasti jatkossakin käytettyä :)